ASUNTOJA ESPOOLAISILLE ASUMISTA VARTEN

ESPOOSEEN TARVITAAN ASUNTOJA IHMISIÄ VARTEN

Kirjoituksessani Länsiväylässä 31.1.2021 viittasin muuttotappioihin. Muuttotappiota Espoossa ei ole ollut. Espoon väestönkasvu on kuitenkin puolittunut edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2020 Espoon väestönkasvu oli ennakkotiedon mukaan 3182 henkilöä.

Uusia asuntoja on rakennettu Espoossa lähes 4000 asunnon vuosivauhtia. Mutta kohtuuhintaisista, tavallisen palkansaajan tai eläkeläisen saavutettavissa olevista, asunnoista on pulaa. Asuntoja on todennäköisesti tyhjillään.

Syntyvyydestä johtuva väestönkasvu sijoittuu yleensä olemassa oleviin asuntoihin. Espooseen muuttavista osa asettunee asumaan vanhastaan omistamaansa asuntoon. On helppo päätyä siihen, että Espoossa on runsaasti sijoitusasuntoja, joissa ei vakinaisesti asu kukaan tai asunnot ovat tarjolla muuhun kuin vakituiseen asumiskäyttöön. Tyhjillään olevat tai Airbnb-asunnot vähentävät vuokra-asuntojen tarjontaa, mikä osaltaan nostaa vuokria.

Asuntojen hintataso ei anna mahdollisuuksia juuri työuransa aloittaneiden tai matalapalkka-aloilla työllistyvien hankkia omistusasuntoa. Sama koskee pieni- tai keskituloisia ikääntyneitä, jotka tarvitsevat monesti uuden, toimivan, kodin koska ikä tuo mukanaan uusia tarpeita asumiselle. Vuokrat kovan rahan asunnoissa ovat kohonneet monen ulottumattomiin.

Veronmaksajien karkaamisesta ympäryskuntiin on aiheellisesti kannettu huolta. Verotuloja tarvitaan palveluihin ja kaupungin omaan asuntotuotantoon. Keskustelussa on unohdettu, että myös pieni- tai keskituloiset tuottavat merkittävän verokertymän. On surullista, että ei haluta nähdä sitä, miten asuntotuotannon suuntaaminen sijoittajille nimenomaan vähentää Espoon verotuloja.

Asuntosijoittaja ei välttämättä asu Espoossa. Sijoittaja voi pitää asuntoa tyhjillään odottamassa sen arvonnousua tai Airbnb -asuntona. Kokonaisia kerrostaloja on rakennettu ja hankittu yksinomaan sijoittamistarkoitukseen. Monet sijoittajista eivät maksa verotuloja Espooseen. Varsinkin suursijoittaja, vaikka asuisikin Espoossa, saa suuren osan tuloistaan pääomatuloina, joista Espoo ei hyödy. Sijoitusasunnon hankkiminen on laillista ja hyväksyttävää. Mutta asuntosijoittaminen ei saa lohkaista liian suurta osaa kaupungin asuntokannasta.

Asunto on ihmistä varten. Se on ihmisen perusoikeus. Kunnan asuntopolitiikalla voidaan vaikuttaa asuntojen hintatasoon, vähentää asukkaiden eriarvoisuutta ja estää alueiden välistä tai niiden sisäistä segregaatiota. Markkinaehtoinen tuotanto ei ole ainoa ratkaisu espoolaisten asumisongelmiin.

Kunta voi omilla päätöksillään ohjata asuntotuotantoa siihen suuntaan, että siitä hyötyvät kaikki Espoon asukkaat. Valtion tukemaa asumisoikeusasuntojen tuotantoa pitää lisätä voimakkaasti, koska omistusasuntojen korkeat hinnat näyttävät tulleen jäädäkseen. Ikääntyvän väestön kasvaessa on kiireesti lisättävä asumisoikeusasuntojen tarjontaa myös palvelutaloissa. Samoin valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä ennakoidun kysynnän mukaan. Kaupungin päättäjien on käytettävä kaikki keinot eri tuloryhmiin kuuluvien espoolaisten asumismahdollisuuksien ja asumisvaihtoehtojen tarjonnan parantamiseksi. Siitä hyötyvät pitkässä juoksussa kaikki espoolaiset.

Asuntorakentamisen määrä ja laatu on suhteutettava ajatellen nykyisiä ja potentiaalisia Espoon asukkaita. Kaavoituksella on samalla huolehdittava siitä, että Espoon luontokohteet ja muu kaikkien espoolaisten ulottuvilla olevat alueiden virkistyskäyttömahdollisuudet säilyvät ja paranevat.  

Comments are closed.